Blogin aihe ja alue

 Historiablogissani käsiteltävän alueen ja aiheen esittely

 Kokemäenjoki laajoine vesisitöineen on ollut ihmisten kulkuväylä jo vuosituhansia. Ihmiset ja tavarat ovat siirtyneet tätä "valtaväylää" pitkin rannikolle ja sisämaahan, sekä ulkomaille asti. Ihmisten arkeen on kuulunut kalastus, kirkkomatkat, kauppa, huviveneily, lossimatakat ja muut vesillä tapahtuneet aktiviteetit. Elinkeinoelämä on hyödyntänyt vesialueita monin eri tavoin, esimerkiksi puutavaran uitto oli yli sata vuotta Kokemäenjoen vesistössä todella laajaa ja työllisti suuren määrän ihmisiä purouitoista tukkeja hinaaviin laivoihin saakka.

Kulovesi- laiva. Sastamalan seudun museon kuvakokoelma

  Tässä blogissa kerrotaan huvialuksista, matkustaja-aluksista, hinaajista, varppaajista, kirkkoveneistä, moottoriveneistä, losseista ym. Artikkeleissa tulevat mukaan niissä työskennelleet ihmiset, joiden tarinat kertovat vesilläliikkumisen historiaa eri tavoin. Mikrohistoria kertoo ja kuvailee rajatun alueen ja yksilön tai yhteisön näkökulmaa.

Vasemmalla olevasa sivupalkin valikosta pääset artikkeleihin käsiksi.

Kokemäenjoki, Andreas Bureuksen kartta 1626

Kulo- Rauta- ja Liekoveden vesialueet Kalmbergin kartta 1855

• Kulovesi ja Rautavesi 40 neliökilometriä vesistöä ja 100 saarta
• Paljon sivuhaarojen järvialueita, jokia ja laskuvesistöjä
•  Nokianvirrasta Hartolankosken voimalaitokselle n.40km
• Leveimmillään yli kuusi kilometriä
•  Kulovedellä syvin kohta 37m, Rautavedellä 20m
• Keskikorkeus 57m meren pinnasta
• Historiallisesti ainutlaatuinen asutuksen leviämisen edistäjä ja tavaroiden kuljetusväylä
•  Keskivirtaama 183 kuutiota sekunnissa
• Kokemäenjoen historia on tuhansien vuosien mittainen. Jääkauden päättyessä noin kymmenentuhatta vuotta sitten merenlahdet ylsivät aina nykyisen Tampereen tienoille saakka.
• Kokemäenjoen vesistö on lounaisen Suomen suurin vesireitti. Se on liittänyt sisämaan rannikon satamiin.
• Esihistoriallisista löydöistä päätellen ensimmäiset asukkaat asettuivat Tyrvään seudulle jo noin 4 500 vuotta sitten. Kokemäenjoen vesistö oli vuosisatojen ajan vilkas liikenneväylä ja se houkutteli kalastajia ja eränkävijöitä joen partaille ja järvien rannoille.
• Joen alajuoksun suuntaan matkasivat sisämaan eränkävijät haapioilla ja jokiveneillä. He tulivat turkissaaliineen kaupoille alajuoksun markkinoille. Vastavirtaan soutivat talolliset, joilla oli erämaannautintansa kaukana vesireitin latvoilla.

Sisävesiliikenteen historiaa

• Suomessa oli vuonna 2013 virallisen tilaston mukaan sisävesiväyliä 9812 kilometriä. 

•  Suomessa oli sisävesiväyliä enemmän kuin missään muussa Euroopan unionin maassa. 
• Sisävesiliikenne hoidettiin Suomessa vielä 1860-luvulla lähes yksinomaan soutuveneillä ja purjealuksilla.
• Suomalaisen höyrylaivan torven ensimmäinen törähdys kuultiin 1833 Vuoksen vesistöön kuuluvan Kiteellä, tälle siipirataslaivalle oli annettu nimi Ilmarinen.  
• Vuonna 1930 sisävesillä höyrylaivojen määrä oli Suomessa suurimmillaan yli 900. 
• Sisävesillä seilaa vielä nykyään noin 90 höyrylaivaa 

  Kuloveden ja Rautaveden alueilla historiassa liikkuneita aluksia ja veneitä.

  Apu I- IV, Sarkola, Ahkera, Memmola, Varppaaja Kulovesi, Kiho, Eko, Tukki, Mouhijärvi, Ahto, Joutsen, Lokki, Karkku, Sylvi, Varppaaja Rautavesi, Alku, Vuolle, Huvi, Packalenin alukset ym. 

Tukinuitto

• Tukinuitto oli erittäin merkittävä liikennemuoto Kuloveden ja Rautaveden alueella. Tukkeja uitettiin valtavia määriä koko nykyisen Pirkanmaan alueelta Kokemäenjokea myöten sahoille Poriin ja meritse eteenpäin. Suuri työllistäjä ja elämänmuoto yli sadan vuoden ajan.„  Ensimmäisen suunnitelman tukinuitosta Kokemäenjoen vesistön alueella esitti G. Tigerstedt1850-luvulla, mutta se alkoi vasta Porin ensimmäisten höyrysahojen perustamisen myötä 1860-luvun alussa.

• Kokemäenjoen uittoyhdistys vuonna 1924. Sen edeltäjä oli 1876 toimintansa aloittanut Kokemäenjoen Uittoyhtiö, jonka tehtävät siirtyivät kokonaisuudessaan uittoyhdistykselle vuonna 1929. Sen tehtävänä oli uittaa tukkeja Kokemäenjokea pitkin Porissa toimiville sahoille.
• Vuosina 1926- 1936 kesimäärin 2,5 miljoonaa tukkia ja 70000 kuutiota pinotavaraa vuosittain. Tukinuitto loppui Kokemäenjoella 1967. 

Linkkejä:

https://www.tyrvaansanomat.fi/a/201254346 (Juttu tutkimuksistani)
http://www.sisavesi.fi (sisävesiliikenteen tulevaisuus)
http://www.riihisaari.info (Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia)
https://steamship.fi (Suomen höyrypursiseura)
https://www.lemmenniemi.fi/93369372 (Visuvesi-laivat)
http://kultalahti.fi/ (tukkilaisperinteitä)
https://areena.yle.fi/1-2214408 (Koskenlaskua video)
https://areena.yle.fi/1-50093397 (Tukkilaiskisat)

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokem%C3%A4enjoki

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/52270/978-951-39-6857-1_vaitos21122016.pdf?sequence=1    (Sisävesien mikrotonnisto)
https://digi.kansalliskirjasto.fi