Alku-höyryalus
Wiikari Oy:n omistama laiva Karkun Kiuralassa. Viikarin Vaneritehdas oli lajissaan ensimmäinen Suomessa. Tehdas sijaitsi Kutalassa olevan Hulttistenvuolteen varrella, tehtaan paikalle on pystytetty muistomerkki. Alku- laiva liikennöi vuosina 1894- 1899.
 | ||
|
 |
Wiikari Oy vaneritehtaan
muistomerkki. Lähde: Sastamala Ellivuori-Kiurala
Muinaisjäännösinventointi 2014
Hannu Poutiainen
|
Tähän höyryveneeseen mahtui 25 matkustajaa ja siinä oli yhdeksän hevosvoiman höyrymoottori. Wiikari Oy osti laivan N. Sinerbrychoff: lta Helsingistä. Veneen oli valmistanut Stenberg&Söners
Alku- laiva hinasi vaneritehtaan tarvitsemat koivu- ja haapatukkipuut tehtaan laituriin. Laivan lisäksi oli kolme proomua, joista yhden nimi oli ”Emä”. Niitä käytettiin valmistuneiden tuotteiden viemiseen Siuron asemalle, josta ne kuljetettiin junalla eteenpäin. Siurosta takaisin päin tuotiin junalta tulleita tuotantotarvikkeita, laivassa kulki myös Tampereen suunnasta tulevia työntekijöitä matkoillaan tehtaalle.
 |
Tampereen Uutiset
8.6.1894
|
Alku-laiva oli pää-asiassa tehtaan laiturissa ja käytössä, usein kuitenkin tehtaan johtaja K. Hjorth:hin huvilan rannassa Kiuralassa. Johtajan liikemiestuttavat tulivat usein junalla Karkun tai Siuron asemalle, josta laiva nouti heidät huvilalle.
Tehtaan väki teki myös huvimatkoja Alku- laivalla. Kerran Koski niminen mestari, joka oli ollut merillä, esitteli laivurin taitojaan alkoholia nauttineena. Siitä seurasi laivan karille ajo. Tästä selvittiin säikähdyksellä, myöhemmin kerrotaan tapahtuneesta haverista jossa laiva upposi mutta saatiin takaisin liikenteeseen.
Alku- laivaa käytettiin myös säännöllisessä matkustajaliikenteessä Kulo- ja Rautavedellä. Todennäköinen aloitus oli vuonna 1894, koska silloin oli ”Turisti 1” tieto Alku- laivasta ja matkustajaliikenteen aloituksesta rautatiellä Tampere- Siuro välillä. Tampere- Pori rata avattiin liikenteelle 1895. Tämä oli historiallisesti merkittävä vuosi säännöllisen vesiliikenteen aloituksessa Kulo- ja Rautavedellä. Alku-laiva oli ensimmäinen, joka yhdisti juuri avatun rautatieliikenteen ja vesiliikenteen, sekä aloitti aikataulun mukaisen kulun Kulo- ja Rautaveden vesistöissä.
Alla olevassa Aamulehden ilmoituksessa 14.5.1895 kerrotaan: ”höyryalus Alku tekee tänä kesänä säännöllisiä matkoja Siuron aseman ja Evonkylän välillä, poiketen Kärppälään, Wiikarille, Kutalaan ja Sarkolaan. Siuron asemalla käy laiva neljä kertaa viikossa, johon tulo- ja lähtöajat suunnitellaan junan kulun suhteen”.
 |
| Aamulehti 14.5.1895 |
Kesäkuussa 1895 oli kulkuilmoitukset aikatauluineen Tampereen Sanomissa ja Tyrvään Sanomissa. Reitti Siuron asemalta junan tultua alkaa kello 15.30 ja edellä mainittujen pysähdysten jälkeen laiva saapuu Evonkylään kello 18.00. Takaisin Evonkylästä matka alkaa aamulla kello 7.00 ja saapuu Siuron asemalle kello 9.30 ennen junan lähtöä Tampereelle. Tämän reitin pituus oli noin 30km ja matka-aika aikataulun mukaan oli kaksi ja puoli tuntia. Ilmoituksessa mainitaan: ”Piljettien hinnat ja tavaran kuljetus huokeat”. Lipun hinnoista ei ole tietoa, tavaran kuljetus oli tyypillistä tuon ajan toimintaa laivoissa, koska kuorma- tai linja-auto liikennettä ei ollut. Lotja otettiin usein mukaan laivan perään, jossa kuljetettiin tavaraa tai matkustajia, jos eivät mahtuneet laivan puolelle. Tuon ajan laivojen koko ja kapasiteetti olivat vähäiset.
 |
Tyrvään Sanomat 12.6.1895
|
Wiikari Oy teki konkurssin syyskuussa vuonna 1899, eikä tehtaalle löytynyt jatkajaa. Aamulehdessä 6.12.1899 oli ilmoitus huutokaupasta jossa myydään vaneritehtaan kalustoa. Siinä luettelossa on mukana:” yhden höyrypurren noin 9 hevosvoimalla, neljä proomua ja raitiotie”. Vaneritehtaan rakennukset autioituvat ja koneet vietiin pois. Höyryvene ”Alku:n” kohtaloa ei tiedetä. Kuitenkin se teki historiaa Kulo- ja Rautaveden alueella aloittaen säännöllisen aikataulunmukaisen liikenteen matkustajaliikenteessä, yhdistäen sen juuri valmistuneeseen Tampere- Pori radan henkilöliikenteeseen.
Lähteet:
Tauno, Tiusanen 1965: Suomen ensimmäinen vaneritehdas
Hannu, Poutiainen 2014: Sastamala Ellivuori-Kiurala Muinaisjäännösinventointi
Eero, Järventausta 1988: Laivurin lastuja
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti