Laivanpäällystölle
Suoritettujen työtutkimusten perusteella on todettu, että kaikissa aluksissa niin kansi- kuin konemiehistötkin voivat huolellisella työllä, kulutusaineiden ja tarvikkeiden säästeliäällä käytöllä ja luottamuksellisella yhteistoiminnalla tehostaa ja nopeuttaa puutavaroiden hinausta ja samalla pienentää uittokustannuksia. Erikoisesti laivapäällystö voi hyvällä ja asiallisella työn johtamisella ja tarkoin harkitulla hinaussuunnittelulla saavuttaa edellä mainitut tavoitteet. Sitä silmällä pitäen kehoitamme kiinnittämään erikoista huomiota seuraaviin seikkoihin.
Laivojen miehitys
Huomioon ottaen että alusten täytyy olla ajokunnossa toukokuun alusta alkaen, on höyryaluksissa konemiehistön (konemestarin, koneapulaisen ja yhden lämmittäjän) oltava työssä laivassa huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kansimiehistön (päällikön, päällikön apulaisen ja kansimiehen) huhtikuun puolivälissä ja muun miehistön toukokuun alkupäivinä. Moottorialuksissa päällikön ja koneenhoitajan on oltava aluksessa huhtikuun puolivälissä ja muun miehistön toukokuun alkupäivinä. Erikoiskorjaukset aiheuttavat tietenkin muutoksia näihin ajankohtiin.
Työaika
Alusten kevät- ja syyskorjausten aikana on työaika klo 7- 11 ja 12- 16. Pyhien aikana kotona käyntien johdosta keskeytyvästä arkipäivän työajasta on neuvoteltava piiriesimiesten kanssa. Ajon aikana työajan määrää laivanpäällikkö.
Ylityöt ja ylityöpäiväkirja
Laivapäällikön ja konemestarin on harkittava tarkoin, milloin teetetään ylityötä. Kaksivuoroisissakin laivoissa sattuu tilanteita, jolloin jokaisen miehen on oltava yhtä aikaa työssä. Silloin joutuvat lepovuorossa olevat tekemään ylityötä. Laivanpäällikön on sen vuoksi tarkasti harkittava kykeneekö työvuorossa oleva miehistö itse suorittamaan kaikki esiintyvät työt, ettei hän heidän työtään tarpeettomasti helpottaakseen määrää lepovuorossa olevia ylityöhön. Jokaisen työvuoron jälkeen on ylityöpäiväkirjaan merkittävä työtunnit pystyviivamerkinnällä. Lepovuoron tunnit merkitään poikkiviivamerkinnällä. Vuorokauden päätyttyä lasketaan tunnit yhteen ja summa merkitään asianomaiseen sarakkeeseen. Ylityöpäiväkirjaan on kerran viikossa otettava miehistön kuittaus.
Vapaapäivät
Vapaapäivät, joita kuukaudessa on neljä, on pyrittävä järjestämään niin vähän työtä häiritseväksi kuin suinkin, etupäässä kuitenkin pyhäpäiviksi. Vapaapäivä voidaan antaa kahdentoista tunnin erissä, jos työtilanteen vuoksi ei koko vuorokautta voida kerralla antaa. Pienien konekorjausten suorittamista vapaapäivinä on vältettävä, ellei se uittotyön edistymisen vuoksi ole välttämätöntä, koska parinkin tunnin työstä joudutaan silloin maksamaan vapaapäiväkorvaus. Mikäli korjauksia silloin on kuitenkin suoritettava, on niistä, mikäli suinkin mahdollista, jo etukäteen ilmoitettava piiriesimiehelle, että hän voi hankkia korjauksessa välttämättömät tarvikkeet ja muutenkin järjestää asiat niin, että korjaukset saadaan mahdollisimman nopeasti suoritetuksi.
Miesten poissaolo laivoista ajon aikana
Kotimatkojen järjestelyistä, kotiasioiden hoitamisesta ym. ymmärrettävistä syistä saattaa johtua, että laivamies on poissa laivasta työaikana. Tällöin on huomattava, ettei hänen töistään huolehtivalle laivassa olevalle miehelle merkitä poissaolevan töistä aiheutuneita ylimääräisiä työtunteja ylitunneiksi, vaan miesten on sovittava keskenään, kuka tekee poissaolevan työt hänelle kuuluvin palkkaeduin. Jos poissa ollut mies palaa laivaan taas silloin, kun aluksen muu miehistö kahdeksan tuntia työskenneltyään rupeaa tekemään ylitöitä, merkitään näistä tunneista laivasta poissa olleelle ylitunneiksi vain ne, jotka hänen osaltaan ylittävät kahdeksan tuntia.
Laiva- ja konepäiväkirjat
Laiva- ja konepäiväkirjojen pitämisestä on annettu asetus 1945. Se on painettuna jokaisen laiva- ja konepäiväkirjan ensimmäisellä aukeamalla ja sitä on ehdottomasti noudatettava. Höyryaluksissa on pidettävä laiva- ja konepäiväkirjaa erikseen, moottorialuksissa vain yhteistä, Kauppa- ja teollisuusministeriön 30.7.1943 vahvistamaa laiva- ja konepäiväkirjaa. Päiväkirjat on aina pidettävä päivän tasalla. Erikoisesti on huomattava, ettei seisonta-aikaa, kuten poltto- ja voiteluaineiden ottoaikaa, odotusta kanavilla, tuulisen sään aiheuttamaa seisonta-aikaa jne. merkitä ajoajaksi, vaan siksi merkitään vain se aika, jonka kone käy aluksen ollessa liikkeessä tai seisoessa kuormaan kiinnitettynä. Laivan joutuessa työskentelemään useassa uittopiirissä, on laivapäiväkirjaan tarkasti merkittävä, mitkä ajat se on kussakin piirissä työskennellyt. Samoin on laivapäiväkirjaan tehtävä tarkat merkinnät vuokrahinauksiin ja omistajan laskuun suoritettavien pienien puuerien kokoamiseen käytetystä ajasta ja selostus tehdystä työstä. Konepäiväkirjaan on merkittävä poltto- ja voiteluaineiden ottopaikka ja aika, sekä otetut määrät.
Poltto- ja voiteluaineiden käyttö
Konemestareiden ja koneenhoitajien on tarkkailtava, mitkä poltto- ja voiteluainelaadut osoittautuvat sopivimmiksi ja pyrittävä niitä käyttämään. Säästeliäällä ja tarkoituksenmukaisella poltto- ja voiteluaineiden käytöllä voidaan vuosittain säästää huomattavia summia. Niinpä höyryaluksissa on käytettävä öljynpuhdistajia, jotta käytetyt voitaisiin käyttää uudelleen.
Laivatarvikkeiden ostot ja laivakorjaukset
Tarvikkeiden ostosta on aina neuvoteltava piiriesimiehen kanssa, joka kirjoittaa tilauslipun ja ilmoittaa ostopaikan. Laivankorjauksesta on neuvoteltava Uittoyhdistyksen konepajan esimiehen ja reitin piiriesimiehen kanssa. Paikallisissa konepajoissa suoritettavista töistä on pyydettävä kustannusarvio.
Laivavahingot
Jokaisesta pienimmästäkin karille ajosta tai muuten laivalle tai sen koneelle sattuneesta vahingosta on tehtävä merkintä laiva- ja konepäiväkirjaan sekä ilmoitus esimiehelle. Mikäli edellä mainitusta vahingosta saadaan tieto muualta päin, tullaan jälkeenpäin pitämään virallinen kuulustelu.
Hinaussuunnitelma
Hinaussuunnitelmaa ei saa muuttaa, paitsi sään tai muun voittamattoman esteen takia. Jos kuitenkin matkan varrella löytyy hinauskunnossa olevia puueriä, joista ei ole tehty ilmoitusta, on ne otettava mukaan ja siitä aiheutuneesta hinaussuunnitelman muutoksesta on ensi tilassa ilmoitettava piiriesimiehelle.
Kehä- ja nippulauttojen vastaanotto
Jokaisesta lautasta, jota on menty noutamaan, on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan ja kuljetusilmoitukseen tai vastaanottotodistukseen siinäkin tapauksessa, ettei lautta ole silloin hinauskunnossa. Merkintä on tehtävä täydellisenä huomioon ottaen seuraavat asiat:
1. Puutavaran omistaja
2. Puutavaran määrä (kehälautoista arvio, nippulautoista, omilta nippukoneiltakin vastaanotetuista, sekä tukki- että pinotavaranippujen tarkka määrä).
3. Vastaanottopaikka ja aika
4. Ympärillä olevien puomien määrä, niiden kunto ja alamittaisten (alle 22` x 7½`) puomien lukumäärä.
5. Puomilenkkien lukumäärä (erikseen lautan ympärillä, kiinnityssiteitä maihin, irrallisina rannalla jne. olevat).
6. Jäsenten itse niputtamissa puutavaroissa lisäksi side- ja välilankojen sekä sakkeleiden lukumäärä.
7. Muualle kuin omille työnjohtajille luovutetuista puutavaroista tehtävä luovutustodistus (kuljetusilmoitus) lenkki-, side- ja välilanka, sakkeli- ym. merkintöineen.
Alkoholi
Alkoholin käyttö laivoissa on työajan päätyttyäkin ehdottomasti kielletty.
Vammalassa toukokuun 3. päivänä 1954
Kokemäenjoen Uittoyhdistys
Yrjö Järvelä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti