Höyryalus Memmola




Höyryalus Memmola


Omistaja Alastalon tehdas

Alus liikkui Kulovedellä arviolta vuosina 1913- 1920. Laivan nimi tulee Memmolan- kylän nimestä, jossa Alastalon saha, mylly ja tiilitehdas sijaitsivat (Nokianvirta Kuloveteen). Laivassa oli umpiseinäinen hytti, matkustajien penkit olivat seinillä ja koneisto keskellä. Matkustajamääräksi mainitaan noin 20. Laivan perässä hinattiin venettä, jolla kuljetettiin rahtitavarana mm. puutavaraa ja tiiliä Siuron asemalle, josta ne lastattiin junaan. (Järventausta 1988, 88)


Aluksella tehtiin huvimatkoja Kuloveden alueella ja Pirunvuoreen. Säännöllistä matkustaja- ja rahtiliikennettä mainostettiin Tyvään Sanomissa vuonna 1913. Reitti kulkisi Karkku- Vammala- Eko- Karkku.

Hufvudstadsbladet 3.8.1913 artikkelissa ”Insjöångarna” kertoo kapteeni W. Fagerholmin tarkastusmatkallaan huomauttaneen Kalle Alastalolle Pirkkalasta, että kuljettaessaan matkustajia höyryvene ”Memmolalla” tänä vuonna, ei alusta ole asianmukaisesti tarkastettu. Edelleen hän huomauttaa kapteenilla ja koneenhoitajalla täytyy olla pätevyydet, mitkä nykyinen säätely määrää. Merenkulkutarkastaja vaati, että Hämeen läänin kuvernööri määrää, että aluksella ei saa sallia matkustajien kuljettamista, ennen kuin edellä mainitut puutteet on korjattu.   


Tyrvään Sanomat 13.8.1913



Aamulehti 29.10.1913 uutisoi: ”Höyryvene Memmola tulee ensi kesänä välittämään säännöllistä matkustaja- ja rahtiliikennettä Karkun asemalta Vammalan kauppalaan, poiketen matkalla useaa paikkaan Karkun puolella ja Tyrvään Ekoon. Ehkä jo tänä syksynä järjestetään väliaikainen liikenne”. Koska seuraavina vuosina lehdissä ei ollut kulkuilmoituksia, lienee edellä kuvattu matkustajien kuljettamisen kielto vaikuttanut asiaan. Laivan ja miehistön pätevyydet olivat yksi kynnyskysymys liikenteen jatkamiseen.
 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti