Proomujen käyttö matkustajaliikenteessä




Kuvassa ollaan huviretkellä Rautavedellä 1920-luvulla. Kuvaaja Kalle Havas. Sastamalan seudun museon kuvakokoelma.  Siinä on sen ajan tyypillinen tilanne sisävesillä. Pieni matkustajahöyryalus hinaa proomua, joka on täynnä ihmisiä, koska itse laivaan ei mahdu kuin osa. Proomuja oli joskus kaksikin tai perässä oli soutuveneitä. Minkäänlaisia pelastusvälineitä ei usein ollut ja vaaratilanteita sattui usein. Siksi asiaa yritettiin ohjeistaa viranomaisten taholta, mutta valvonta oli usein puutteellista.

Uutinen Aamulehdessä 

Koska usein tapahtuu, että matkustajakuljetukseen käytetään höyryjen hinaamia proomuja, jotka eivät ole varustetut tarpeellisilla tarvekaluilla eivätkä muutenkaan niin laitetut että vaara ihmishengille niitten kautta vähenisi, on läänin kuvernööri nähnyt hyväksi 20- 100 markan uhkasakon uhalla kieltää ei ainoastaan höyryjen vetämien proomujen käyttämistä matkustajakuljetukseen, jolleivät mainitut proomut ole vahvoja, vettäpitäviä ja osaksi katettuja sekä varustetut vankoilla käsipuilla pitkin laitoja, vähintäin kahdella tarpeeksi suurella vettäpitävällä hengenpelastusrenkaalla, kirveellä hinaajaköyden katkaisemiseksi tarvittaessa ja soutuveneellä vaan myöskin ettei proomusta saa kuljettaa enemmän matkustajia, kuin matkustajahöyryssäkään, niin kuin asetuksessa maaliskuun 27 päivänä 1890, koskeva matkustajahöyrylaivoja on määrätty nimittäin yksi henkilö kutakin puolta neliömetriä kohden lastaamatonta kannenaluetta tahi, jos proomu on kannetta sen vaakasuoraa ohjekuvausta kohden reelinkien sisäpuolella. Niin ikään kuvernööri on määrännyt että semmoisia proomuja ei saa ylen lastata, vaan tulee asianomaisten noudattaa 31 pykälän määräyksiä äskenmainitusta asetuksesta uhalla että se, joka rikkoo tätä vastaan, langetetaan yllämainittuun uhkasakkoon.

Aamulehti 26.7.1894 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti