Hiedan-, Mylly- ja Hulttistenvulteen lossit
Kokemäenjoen ylityspaikkoja on ollut vähän historian aikana. Karkun alueella Kiuralan kohta on ainoa, josta pääsi ylitse pienillä venematkoilla. Silloin matkustaja vietiin Isonsaaren kautta Salonsaareen veneellä.
Varhaisimpia tietoja losseista löytyy Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisusta IX. Artikkelissa kerrotaan Helin nimisestä torpparista, joka suunnitteli Karkun pitäjän teitten ja kulkuvälineiden parantamista. Hän eri vaiheiden kautta tuli Kiuralan kylään ja rakensi sinne asunnon itselleen Uittamon salmen rannalle, jota kutsutaan myös Hulttistenvuolteeksi. Hän viitoitti tietä Vuolteen ylittämiseen ja paranteli silloista karjanpolkua tieksi, jossa pääsi kulkemaan hevosella rattaiden kanssa vuolteen rantaan. Kokemäenjoen ylittämiseen oli todella vähän ylityspaikkoja, siksi tämä Uittamon salmi oli tärkeä, jossa nimensä mukaisesti uitettiin esimerkiksi eläimiä, kun niitä vietiin vesistön yli.
Helin rakensi ensimmäisen lossin kyseiseen Uittamon salmeen ja alkoi kuljettaa ihmisiä ja eläimiä vuolteen ylitse. Artikkelin mukaan Helin peri 25 penniä ylikulkumaksua suuresta eläimestä. Lossissa ei ollut narua tai vaijeria, vaan ylikulku hoidettiin soutamalla, vuolteessa virta aiheutti usein vaikeuksia ylitykseen. Heliniä kutsuttuiin ”Proomari- Heliniksi” paikkakuntalaisten keskuudessa.
Hiedan lossi
Hiedanvuolteen yli pääsi Hiedan talosta tulleen soutajan avulla. Hiedanvuolteeseenkin tuli myöhemmin käsikäyttöinen lossi ja Hiedan silta rakennettiin 1933. (Karku kirkkoveneiden loppuajat. Olavi Kallioniemi)
 |
| Hiedanvuolle 1920-30 luvulta. Lähde Karkun kylistä |
Kiuralan lossi
Sosialidemokraatin artikkelissa 5.11.1910 Karkun ja Suoniemen yhteinen kuntakokous päätti Uittamon salmelle rakennettavasta uudesta kuljetuslautasta. ”Siihen tarvittavat juurakot ovat otettava jo tänä syksynä ja lauttatarpeiksi käytettävät aineet kaadettava viimeistään tammikuulla. Lautan tulee olla nykyistä lauttaa kaksi metriä pitempi ja päissä olevat estetangot ovat asetettava käsipuitten tasalle. Lautan teettäminen uskottiin sanotun tien rakennuskomitealle ja tulee sen valmistua tulevan kesäkuun loppuun.
Tyrvään Sanomien 23.12.1920 ilmoitus: ”Huutokaupalla joka tiistaina joulukuun 28 päivänä pidetään Karkussa Kiuralan kylän lautturin asunnossa, tarjotaan Kutalan Kiuralan välisen salmen ylikulku lauttaan, yhden tai kolmen vuoden ajaksi luettuna 1 päivästä tammikuuta 1921 huutokaupan alussa lähemmin ilmoitettavilla ehdoilla ja vaaditaan toimeen hyväksyttävältä kaksi luotettavaa takausmiestä, toimen kunnollisesta täyttämisestä. Karkussa 14 päivänä 1920. Karkun ja Suoniemen kuntain tientekolahkon tielautakunta”.
 |
| Kiuralan lossi 1970- luvulla. Kuvaaja V. Selander. Sastamalan seudun museon kuvakokoelma |
Tyrvään Sanomien artikkelissa vuodelta 1961 kerrotaan Karkun kunnanvaltuuston hyväksyneen kaupan, jolla kunta ostaa valtiolta 12 tonnin kantoisen lossin, joka on ollut Hulttisten vuolteen varalossina Kutalassa. Kiuralan lossin liikenne on lisääntynyt huomattavasti, siksi sinne tarvitaan isompi lossi.
 |
| Kiuralan lossi 1970- luvulla. Kuvaaja V. Selander. Sastamalan seudun museon kuvakokoelma |
Hannu Haapaniemi muistelee Alueviestin artikkelissa 27.2.2013 Ellivuoren Juhannusjuhlia vuonna 1961:”Juhannusjuhlat onnistuivat hienosti. Sattui vain köpelösti, että Kiuralan lossi sukelsi pohjaan lähellä rantaa. Lastina oli ihmisiä, jotka rannan lähestyessä ryntäsivät lossin toiseen päähän. Lossi nousi pystyyn ja sukelsi. Onneksi kukaan ei hukkunut”.
Kutalan lossi
Tampereen Sanomat 14.11.1912 uutisoi Karkun kuntakokouksen päättäneen: ”Uittamon vuolteella olevan lautan kuljettajantoimi päätettiin tarjota urakalle kahdeksi vuodeksi”.
Kansan lehti uutisoi 29.11.1928 Karkun kunnanvaltuuston kokouksessa on päätetty antaa sitoumus Kutalan tien ja siinä olevan lautan, sekä lauttatuvan luovuttamisesta valtion haltuun.
Aamulehden uutisessa 4.5.1929 kuvataan, kuinka auto oli suistumaisillaan Kutalassa Hulttisten vuolteeseen. Siinä vuokra- autoilija Tyrväältä oli kyyditsemässä vappuiltana Karkun asemapäällikön rouvaa tyttärineen ja tuomarin rouvaa Kutalan seuraintalolta takaisin Karkkuun. Kovan lumipyryn vuoksi autoilija ei nähnyt ajoissa lauttaa ja auto jarrutuksesta huolimatta suistui sillalta siten, että auto jäi roikkumaan kardaanin varassa siltaan etupään ollessa vedessä. Auto saatiin kolmen tunnin työn jälkeen ylös ja autossa olijat selvisivät kylmällä kylvyllä. Sillan edessä vedessä on neljän metriä syvyyttä, joten suuremmalta onnettomuudelta vältyttiin täpärästi.
Satakunnan Kansan uutisessa 26.6.1929 kerrotaan Mouhijärven nimismiespiirin urakkahuutokaupasta, jossa Kutalan lautan hoito ja kunnossapito, sekä väylän aukipitäminen myytiin yhdeksi vuodeksi samasta kylästä kotoisin olevalle N. Saariselle 12800 markan korvauksella.
 |
| Kutalan kapulalossi. Kuvaaja M.Poutvaara. Museoviraston kuvakokoelma |
Tyrvään Sanomien uutinen 3.6.1964 kertoo onnettomuudesta Kutalan lossilla. Lossilla työvuorossa rouva S. ja hän lähti noutamaan autoa vastapäiseltä rannalta, joka oli pysähtynyt siellä puomien taakse. Lossinhoitaja nosti puomin ylös ja auto ajoi lossille. Kävi kuitenkin niin, että auto eteni päin suojakettinkiä, jonka annettua periksi, kävi niin, että tämä uusi Ford Anglia merkkinen auto putosi veteen ja jäi aluksi kellumaan veteen. Hulttisten vuolteen voimakas virta alkoi kuljettamaan autoa virran mukana. Lossinhoitaja tarttui heti toimeen ja heitti pelastusrenkaan veteen. Viereisissä taloissa kuultiin avunhuudot ja lähdettiin veneillä apuun. Auto upposi ja toinen avustavista veneistä pääsi paikalle, mutta pinnalla ei näkynyt ketään. Uimataidoton auton kuljettaja oli kuitenkin päässyt autosta ulos ja ponnistanut pintaan, jossa veneellä ollut pelastaja oli saanut hänestä kiinni, sekä nostettua hänet veneeseen. Paikalla on vettä kymmenkunta metriä. Autoa etsivät myöhemmin sukeltajat, mutta sitä ei löytynyt, koska voimakas virta oli vienyt sen todennäköisesti pitemmälle vuolteessa.
 |
| Kutalan lossi. Kuvaaja M.Poutvaara. Museoviraston kuvakokoelma |
Paavo Laine muistelee, joka oli vuolteilla uittoyhtiön työnjohtajana. Hulttistenvuolteella meitä oli töissä kolme miestä, joskus neljä. Siinä oli se myös maantielossi, jonka kanssa oli sopimus, että uittoyhtiön mies täyty olla siinä lossilla, kun tukkilauttaa laskettiin vuolteelta alas. Tehtävänä oli tuuppia lossin edestä tukkeja pois. Lossi meni tosi hiljaa tukkien seassa lautan läpi. Se oli siihen aikaan moottorikäyttöinen, lossi pääsi kuitenkin kulkemaan, vaikka tukkeja laskettiin vuolteessa. Lossissa oli kaksi vaijeria, ohjausvaijeri oli kokonaan ylhäällä, vetovaijeri täytyi lautan laskun aikana veivata sieltä rannasta kanssa ylös vedestä. Lautan laskun jälkeen lossin vaijerit laskettiin alas. Tukinlasku ja lossi tuottivat haittaa toisillensa, silti meillä oli hyvät välit kyläläisiin, yhteistyössä asioita tehtiin. Lossissa oli Ford Dextra moottori, kolme vaihdetta eteenpäin ja suunnanvaihtaja. Hulttistenvuolteella meitä oli töissä kolme miestä, joskus neljä. Siinä oli se myös maantielossi, jonka kanssa oli sopimus, että uittoyhtiön mies täyty olla siinä lossilla kun lauttaa laskettiin. Tehtävänä oli tuuppia lossin edestä tukkeja pois. Lossi meni tosi hiljaa tukkien seassa lautan läpi. Se oli siihen aikaan moottorikäyttöinen, lossi pääsi kuitenkin kulkeen, vaikka tukkeja laskettiin vuolteessa. Lossissa oli kaksi vaieria ohjausvaieri oli kokonaan ylhäällä, vetovaieri täyty lautan laskun aikana veivata sieltä rannasta kans ylös vedestä. Lautan laskun jälkeen lossin vaierit laskettiin alas. Tukinlasku ja lossi tuottivat haittaa toisillensa, silti meillä oli hyvät välit, yhteistyössä. Lossissa on Ford Dextra moottori, kolme vaihdetta eteenpäin ja suunnanvaihtaja.
 |
| Kutalan lossi Hulttistenvuolteella uitettiin tukkeja. Kuvaaja M.Poutvaara. Museoviraston kuvakokoelma |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti